Viikonloppuna ajettu Arctic rally, eli tutummin Tunturiralli, meni meidän osaltamme todella hyvin. Lauantain SM-pisteissä ajoimme 8. sijalle ja koko kilpailun 9. sijalle! Nämä ovat jo sinänsä hyviä tuloksia, mutta niiden arvoa nostaa se, että kilpailuun mahtui rutkasti epäonnea. Tarjolla oli nimittäin jopa lauantain kilpailun 4. sija, mutta mahdollisuudet siihen menetettiin rengasrikkoon raviradan yleisöerikoiskokeella. Ajollisesti kilpailu meni loistavasti, ajoimme kovempaa kuin moneen vuoteen ja ero kärkeen oli vain reilu sekunti kilometrillä.

Tunturirallin reitti oli tälle vuodelle uudistettu tavallista enemmän. Kaikki erikoiskokeet ajettiin vain kertaalleen, joten nuotitettavaa riitti... Nuottiauton mittariin tuli tänä vuonna noin 4000 kilometriä! Reittiä oli myös viety pienemmille ja huonokuntoisemmille teille. Kilpailun päätös pätkä oli 45 kilometriä pitkä Ristilampi, joten jännitystä riitti loppuun asti.

Valmistautuminen kilpailuun meni hyvin. Ajoimme reilut 150 kilometriä testiä ennen kisaa. Autoa vaivannut mystinen ohjauksen epätarkkuus saatiin kuntoon juuri ennen kisan starttia. Ainut murhe oli huono lähtöpaikka 37., joka johtui kuulemma ajatusvirheestä, mutta sitä ei saatu oikaisupyynnöstä huolimatta korjatuksi. Tämä tulisi aiheuttamaan ongelmia erityisesti renkaiden kanssa, koska soraa oli näkyvissä jo enemmän.

Kilpailu alkoi perjantaina raviradan yleisöpyörityksellä ja varsinaiseen kilvan ajoon päästiin toisella erikoiskokeella 23 kilometriä pitkässä Aitassa. Ajo lähti sujumaan ja olimme heti luokan ja yleiskilpailun 10. Päätimme ajaa perjantain yhdellä rengassarjalla ja säästää toiset kaksi sarjaa lauantaille. Päätös oli väärä, sillä pito katosi jo toisen lenkin ensimmäisellä pätkällä ja edessä oli vielä 33 kilometriä Hanhikosken nopeaakin nopeampaa kapeaa metsäautotietä. Pätkän maalissa eturenkaissa ei ollut enää yhtään nastaa, kuten oheisesta kuvasta voi huomata, ja takarenkaissakin vain yhteensä noin 10 nastaa. Sanomattakin on selvää että hävisimme paljon aikaa, putosimme sijalle 17. Siinä menivät perjantain "varmat" SM-pisteet.

Lauantaina kilpailtiin omista SM-pisteistä, joten kaikki oli taas mahdollista. Rasitteena oli heikosta perjantain sijoituksesta ja alkuperäisestä huonosta lähtöpaikasta johtuva suurehko lähtönumero. Päivän ensimmäisellä 30 kilometrisellä Jyrhämäjärven EK:lla ajo lähti kulkemaan todella hyvin ja ajoimme sijalle 8. Myös päivän toinen 30 kilometrinen rykäisy meni samaan malliin ja olimme pätkän kuudes! Lunta tuli kuitenkin tupaan seuraavalla raviradan EK:lla, eturengas puhkesi heti pätkän alussa ja hävisimme 45 sekuntia...!

Edessä oli kuitenkin vielä 70 kilometriä pätkää, joten eikun "sukka syylärissä"  vetämään! Suunnitelma onnistui hyvin, sillä ajoimme kahdelle viimeiselle pätkälle 8. ja 6. nopeimmat ajat! Näillä ajoilla nousimme lauantain kilpailussa kahdeksansiksi ja kahden päivän yhteistuloksissa yhdeksänsiksi! Tulos on hyvä, mutta harmillista oli se, että hävisimme raviradalla 45 sekuntia ja lauantain kilpailussa jäimme 43 sekuntia neljännestä sijasta...! Ja se olisi kyllä ollut paraatimarssi Uraliin!

Vuosia ja ajovauhtia on vaikea verrata keskenään, mutta väittäisin, että ajoimme kovempaa kuin ikinä aikaisemmin, tai vähintään sivusimme sitä. Ero kärkeen on ollut ennenkin samaa sekunnin luokkaa, mutta silloin automme on ollut lähempänä kärkiautoja. Nyt vanhalla Evo 9:llä antaa jo aika paljon tasoitusta uusille Evo 10:lle ja varsinkin Super 2000 autoille, mitkä ajavat myös samassa luokassa. Kilpailuissa mukana olleista "yseistä" olimme lopputuloksissa nopein!

Oheisesta linkistä löytyy incar kuvaa tunturista.
http://www.youtube.com/watch?v=h88MT7byWxs&feature=feedu

Ralliterveisin
Juha Sipilä